Lapsiystävällinen kunta -malli

Näin olemme edenneet:

• Tietoisuutta lapsen oikeuksista on levitetty kaupungin toimialoilla ja kaupungin eri työryhmissä, foorumeilla ja johdon käsittelyissä, koulutuksissa ja sisäisessä viestinnässä.
• Toimenpiteillä on pyritty vaikuttamaan myös rakenteisiin ja lapsen oikeuksien näkökulman vahvistumiseen esimerkiksi edistämällä Lapsiystävällinen kunta (LYK) -työtä osana talouden ja toiminnan suunnittelua ja toteutusta. LYK-työ on kirjattu osaksi kaupungin talouden ja toiminnan suunnitelmia tai osaksi vuosisuunnitelmia.
• Koulutustyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja lapsen oikeuksien koulutuskokonaisuus on otettu käyttöön (eOppiva). Verkkokoulutusta on jatkuvasti tarjolla. Koulutusten käyneiden osallistujamääriä on pyritty kasvattamaan esimerkiksi viestinnän ja johtamisen keinoin ja koulutusmäärät ovat kasvusuuntaisia. Koulutuksiin osallistuneita 31.8.2024 oli kaikkiaan 3 895 henkilöä.
• Koulutuskalenterissa oleviin koulutuksiin on mahdollista esihenkilön luvalla osallistua työaikana. Ammattilaisille suunnatulla koulutuskokonaisuudella tavoitellaan sitä, että lasten ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset saavat täydennyskoulutusta lapsen oikeuksista, jotta lasten oikeudet huomioidaan entistä paremmin osana ammattilaisten työskentelyä.
• Koulutuksista on kerätty palautetta keväästä 2024 alkaen.
• Lapsen oikeuksien koulutuksista on säännöllisesti viestitty ammattilaisille, luottamushenkilöille ja harrastustoimintaa järjestäville. Koulutuskokonaisuudesta on viestitty laajasti eri toimialoilla ja kaupunginkansliassa sekä kaupunkiyhteisillä kanavilla.
• Luottamushenkilöille on tuotettu lapsen oikeuksien tietopaketti osana luottamushenkilöportaalia. Luottamushenkilöille on viestitty koulutuksista ja tarjottu osallistumismahdollisuuksia osana lapsen oikeuksien kvartaaliviestintää.
• Kaupunkiympäristötoimialan ja muiden toimialojen tilapalvelujen henkilöstölle järjestettiin lapsiystävällistä kaupunkisuunnittelua koskeva tilaisuus ja kaupunkiympäristötoimialan kaavakouluissa käsiteltiin kahdesti Lapsiystävällinen kunta -työhän liittyviä teemoja kuten lasten osallistamista ja lapsivaikutusten arviointia. Toimialoilla on ollut omia koulutustilaisuuksia esimerkiksi koulunkäynninohjaajille ja lapsiystävällisenä ystävänpäivänä LYK-työn infotilaisuus kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla.
• Harrastustoimintaa järjestäville tahoille on järjestetty lapsen oikeuksista koulutustilaisuuksia, joiden yhteydessä on viestitty eOppivan koulutusmateriaaleista.
• Kansallisen lapsistrategian verkkokoulutusmateriaaleja on tehty yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
• On järjestetty Lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen elämään -keskustelutilaisuus, jossa oli lasten ja nuorten edustus. Tilaisuus streamattiin Helsinki-kanavalla. Ennen tilaisuutta keskusteltiin lasten kanssa tilaisuuden sisällöistä ja teemoista sekä lapsen oikeuksista.
• Lapsiystävällinen kunta -työn kokonaisuutta ja tehtyjä toimenpiteitä on esitelty nuorisoneuvostolle. Nuorilta kysyttiin näkökulmia ja palautetta tehtyjen toimenpiteiden osalta.
• Kaupungin eri palveluita on laajasti kannustettu viettämään lapsen oikeuksien päivää ja viikkoa lasten ja nuorten kanssa.
• Lasten ja nuorten ajatuksia lapsen oikeuksien tuntemisesta ja lapsen oikeuksien päivän viettämisestä on kysytty osana podcast-sarjaa.
• Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustusperiaatteisiin on lisätty lapsen oikeuksien edistäminen siellä jo aiemmin olleiden keskeisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden periaatteiden lisäksi.

Näin olemme edenneet:

• Lapsivaikutusten arvioinnin Helsingin malli (LAVA) on saatu valmiiksi. Malli on liitetty osaksi Helsingin päätösvalmistelun ohjeistusta.
• Mallia on jo kokeiltu useassa päätösvalmistelussa.
• LAVA-malliin on tarjolla koulutusta ja on järjestetty vertaisoppimisen tilaisuus, johon osallistui 222 henkilöä.
• Mallin implementointityö jatkuu ja työtä varten perustettu kehittäjätyöryhmä tukee käyttöönottoa ja järjestää tarvittavat koulutukset ja vertaisoppimisen tilaisuudet. Vertaisoppimisen Teams-ryhmässä jaetaan kokemuksia, esimerkkejä ja koulutusmateriaalia.
• LAVA-mallia on esitelty ja siitä on keskusteltu nuorisoneuvoston kanssa. Mallia on myös valmistelun aikana käsitelty useaan kertaan LYK-koordinaatioryhmässä, jossa nuorisoneuvoston edustajat ovat mukana.
• LAVA-työssä ovat mukana kaikki toimialat ja kaupunginkanslia. Käyttöönotosta on päätetty Helsingin hallintomenettelyn ohjausryhmässä maaliskuussa 2024. Käyttöönottosuunnitelmat ovat valmistelussa kaikilla toimialoilla.
• LAVA-mallin käyttöönoton edetessä päätösvalmistelu ja lapsivaikutukset tulevat läpinäkyvimmiksi. Lapsivaikutusten arviointi -malli vahvistaa lapsen oikeuksien arviointia osana päätösvalmistelua ja tuo lapsen oikeuksia entistä vahvemmin esille.

Näin olemme edenneet:

• Palautteen sekä lasten ja nuorten kokemustiedon keruussa on kiinnitetty huomiota tiedon keruun lapsiystävällisiin tapoihin, tiedon palauttamiseen ja vuorovaikutteisuuteen sekä systemaattisuuteen.
• Kaikki toimialat ja kaupunginkanslia ovat toteuttaneet oman lapsiystävälliseen palautteenkeruuseen liittyvän kokeilun.
• Toimialojen ja kaupunginkanslian toistuvista palautteen ja kokemustiedon keruun tavoista on koottu tietoa yhteen. Palautteen ja kokemustiedon keräämisessä huomioitiin sekä eri ikäryhmiä että erilaisia tiedontarpeita. Työskentelyn aikana yhteinen ymmärrys niin lapsiystävällisen palautteenkeruun tavoista kuin lapsilta ja nuorilta jo kerättävästä palautteesta on vahvistunut, joten tietoa pystytään hyödyntämään paremmin myös toimiala- ja palvelurajojen yli. Pilottien yhteinen opit ja kokemukset -työskentely on tukenut ja osaltaan jakanut tietoa omissa organisaatioissaan.
• Lasten ja nuorten kokemustiedon merkitys on noussut esiin kaupungin osallisuuden palauteteemaisessa, tiedolla johtamisen sekä ihmisoikeusteemaisilla aamukahveilla ja muissa vastaavissa yhteyksissä.
• Kokonaisuudessa on tehty jatkosuunnitelma, jonka jalkauttamisen vastuu kuuluu toimialoille ja lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmälle. Keskeistä on jatkaa arjessa lasten ja nuorten palautteen ja kokemusten kuulemista, mutta varmistaa lasten ja nuorten äänen kuuluminen suunnittelussa ja päätöksenteossa.
• Lapset ja nuoret ovat osallistuneet kasvatuksen ja koulutuksen toimialan herkät mittarit -pilotin ja liikunnan seuraparlamentti -mallin suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin, testanneet 5 x 2 -palautteenkeruuta sen kehittämiseksi ja antaneet työkalulla palautetta toiminnasta.
• Bulevardikadun suunnittelun ja Omastadin työpajaan osallistuneet lapset ja nuoret ovat antaneet palautetta sekä työpajasta että myös palautteenkeruusta.
• Osallistujina piloteissa on ollut yksittäisiä lapsia, lapsiryhmiä, nuorten ryhmätoimintaa sekä dialogeissa isompia lapsi- ja nuorisojoukkoja.
• Kaikki toimialat ja kaupunginkanslia ovat toteuttaneet oman pilotin ja toimialat ovat toteuttaneet apulaispormestareiden Lasten ja nuorten ääni -kuuluu tilaisuuksia. Tilaisuuksista on kerätty palautetta niiden kehittämiseksi.
• Lapsen oikeuksien päivänä 2023 järjestettiin koko kaupungin yhteinen apulaispormestareiden, johdon ja lasten ja nuorten Lasten ja nuorten ääni kuuluu -dialogi, jossa keskusteltiin kouluterveyskyselyn tuloksista.
• Pilottien nostoja ja kokemuksia on viestitty palvelujen ja ylemmälle johdolle.
• Työ jatkuu – tarkoituksena on nostaa lasten kokemuksia systemaattisemmin esiin eri yhteyksissä, vahvistaa menetelmäosaamista ja kiinnittää huomiota pieniin lapsiin.
• Työn aikana laadittiin Muistinko lapset ja nuoret -suunnittelutyökalu lasten äänen kuulumiseksi. Työkalu on kaikkien saatavilla kaupungin intranetissä ja se on esitelty LAVA-koulutuksen yhteydessä. Intranetissä on myös laajemmin työkaluja ja vinkkejä lasten ja nuorten kuulemiseen ja osallisuuteen.

Näin olemme edenneet:

• Vuoden 2023 loppupuolella jokainen peruskoulu käytti vähintään yhtä tunne- ja vuorovaikutusohjelmaa ja jokaiseen peruskouluun on luotu rakenne ja vuosikello systemaattiseen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetukseen (pois lukien erityiskoulut).
• Helsinki on valinnut viisi tunne- ja vuorovaikutustaitojen ohjelmaa, joista koulut ovat saaneet valita, mitä käyttävät. Ohjelmien käyttöönottoa on tuettu vuodesta 2022 lähtien. Kouluille on tarjottu koulutusta valitsemassaan ohjelmassa: Hyvää mieltä yhdessä ja Hyvän mielen koulu, Mieli ry (v. 2023 käytössä 68 koulussa), Friends, Aseman Lapset (v. 2023 käytössä 5 koulussa), Yhteispeli, NMI (v. 2023 käytössä 11 koulussa), Askeleittain, Hogrefe, KiVa-koulu, Turun yliopisto. Lisäksi kouluilla käytössä muita ohjelmia, esim. Huomaa hyvä (13 koulussa). Myös muita koulutuksia kouluyhteisön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen liittyen on järjestetty. Yhteensä kouluille on järjestetty 54 ulkopuolisen koulutuksenjärjestäjän koulutusta, osallistuminen niihin on ollut vapaaehtoista (Resto, Nuorten Kompassi, Tukioppilastoiminta).
• Opettajille on järjestetty laaja kuuden kuukauden koulutus opettajien omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen (Positiivinen Oppiminen ry). Koulutuksessa oli 400 osallistujaa, mukana edustus jokaisesta suomenkielisestä perusopetuksen koulusta. Opettajien osaamisen vahvistamisen lisäksi koulut ovat kehittäneet omaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen rakennetta ulkopuolisen asiantuntijan fasilitoimina.
• Helsingissä on kehitetty toimialatasoista kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisen toimintamallia. Malli antaa kouluille ja oppilaitoksille askelmerkit toimimiseen tilanteissa, joissa oppija on kokenut asiatonta kohtelua. Toimintamalli valmistui keväällä 2024 ja sitä vakiinnutetaan osaksi koulujen ja oppilaitosten rakenteita. Varhaiskasvatuksen osalta mallia kehitettiin ja päivitettiin pienille lapsille sopivammaksi yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämishankkeessa. Toimintamalli on sisällytetty lukioiden ja Stadin ammattiopiston opiskelijoiden hyvinvointia tukeviin suunnitelmiin. 
• Osaamisen varmistamiseksi henkilöstöä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on koulutettu kiusaamisen ilmiöstä, sen ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta. SHM-harrastustarjoajille on järjestetty kaksi tilaisuutta, joissa on sivuttu ryhmään pääsemistä, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja ohjaaja roolia. Liikuntapalvelut järjestävät syksyllä 2024 koulutusta, jossa seuratoimijoiden kanssa käsitellään mm.  lapsen oikeuksiin kytkeytyviä ikätasoisuutta sekä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden teemoja. Kulttuurin kummilapsitoiminnan runsaat 40 taide- ja kulttuuritoimijaa käsittelivät omassa tilaisuudessaan lapsen oikeuksia ja pienten, alle kouluikäisten lasten kokemusten havainnointia ja huomiointia toiminnan kehittämisessä.
• Yhdessä koulussa oppilaskunta on teettänyt koko koulun oppilaille kyselyn, jossa oppilaiden osallisuus toteutettiin siten, että he saivat tuoda esiin haluavatko he opiskella tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja miten he haluaisivat niitä oppia. Kyselyyn vastasi 283 oppilasta. Kyselyn pohjalta koottiin tieto ja oppilaat saivat videolla kertoa ajatuksistaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta. Videota on näytetty niin opettajille kuin rehtoreille erilaisissa koulutuksissa ja webinaareissa.
• Kahden yläkoulun 7.-luokkalaisille järjestettiin kuusi työpajaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta. Työpajoihin osallistui yhteensä 100 oppilasta. Työpajojen tavoitteena oli kerätä oppilailta palautetta opetuksesta ja sen vaikutuksista koulun ilmapiiriin. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä jatkossa. Lisäksi palautetta kerättiin nuorisoneuvoston jäseniltä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 18 nuorta. Nuorisoneuvoston jäsenet myös levittävät kyselyä omissa verkostoissaan. Vastaajamäärä on 114 oppilasta.
• Esiopetuksessa järjestettiin lapsille 40 kiusaamisen vastaista työpajaa. Niihin osallistui 457 lasta ja 83 varhaiskasvatuksen työntekijää. Työpajojen tuloksia hyödynnettiin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kiusaamisen vastaisen ohjelman päivityksessä.
• Toisen asteen oppilaitoksissa luodaan säännöllisesti lukuvuoden aikana turvallisen tilan pelisäännöt opiskelijaryhmien kanssa. Toisen asteen kiusaamisen vastaisen toimintamallin päivitys on ollut osa opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelua. Opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa kuultiin opiskelijakuntien hallituksia sekä nuorisoneuvostoa kyselyllä. Kyselyyn vastasi 33 toisen asteen opiskelijaa. Opiskelijoiden vastauksissa toivottiin kiusaamiseen systemaattisempaa puuttumista, joten toimintamallissa avataan kiusaamisen erilaisia muotoja sekä selkeytetään vastuita ja rooleja siihen puuttumisessa. Toimintamallissa painotetaan jokaisen velvollisuutta puuttua ja seurannan merkitystä. Lisäksi kiusaamisen vastaisen suunnitelman valmisteluvaiheen luonnos lähetettiin lukioiden ja Stadin AO:n opiskelijakuntien hallituksille kommentoitavaksi.
• 3.3.2023 ja 20.11.2023 järjestettiin perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille apulaispormestarin toimialailtoja (Nuorten ääni kuuluu!), joissa lapsen ja nuoret keskustelivat hyvinvoinnin haasteista ja Kouluterveyskyselyn tuloksista. Varhaiskasvatusikäisille lapsille järjestettiin vastaava keväällä 2024.
• Liikuntapalveluissa on käynnistetty Lasten seuraparlamentin toiminta, jonka yhteydessä keskustellaan mm. liikkumisryhmiin mukaan pääsemisestä.
• Kiusaamisen ehkäisyä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä edistetään systemaattisemmin olemassa olevien johtamisrakenteiden kautta. Kiusaamisen vastaiset suunnitelmat viedään käytäntöön ja osaksi yksiköiden toimintakulttuuria. Yksiköt täsmentävät toimintaansa omissa toimintasuunnitelmissaan sekä toimintaa yksikkötasolla seurataan ja arvioidaan vuosittain. Lapsia kuullaan kehittämisen yhteydessä säännöllisesti, jotta toimenpiteiden osalta keskitytään oikeisiin asioihin. Lisäksi seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä säännöllisesti ja kehitetään tiedolla johtamista.

Näin olemme edenneet:

• Tavoite 5 perustuu lasten ja nuorten omaan nostoon kaupunkitilan turvallisuuden tunteen lisäämisestä, joka nousi vahvasti esille tekemässämme tilannekartoituksessa. Työssä on toteutettu erilaisia vuorovaikutuskäytänteitä sekä arvioitu ja yhteiskehitetty konkreettisia kaupunkitilan turvallisuutta ja viihtyisyyttä parantavia toimia viiden eri pilotin voimin.
• Keskeisin johtopäätös tavoitekokonaisuudesta on, että matalan kynnyksen osallisuus ja konkreettiset tavat olla mukana oman lähiympäristön parantamisessa lisäävät yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa paikan sosiaalinen ilmapiiri, johon vaikutetaan paitsi kaupunkisuunnittelun ja placemaking-toiminnan keinoin myös erilaisissa arjen vuorovaikutustilanteissa. Näihin osaltaan vaikuttavat tilan suunnittelu ja toiminnallisuudet sekä “koettu yhteisöllisyys”.
• Lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksen parantaminen on nostettu kaupungin talousarvioon vuoden 2024 osalta kaupunkiyhteiseksi tavoitteeksi ja työtä edistetään myös muilla toimilla, kuin tässä tavoitekokonaisuudessa mainituilla piloteilla. Se, että kaupunki on talouden ja toiminnan suunnittelussaan priorisoinut lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksen parantamista on vienyt työtä merkittävästi eteenpäin isossa kaupungissa ja varmistaa tavoitteen jatkuvuuden.
• Kaupunkiuudistusalueiden työssä keskitytään myös turvallisuuden tematiikkaan ja julkisten tilojen kohentamiseen. Kaupunkiuudistus on Helsingin tapa ehkäistä alueellista eriytymistä.
• Yhtenä lähtökohtana työllemme oli, että kehitämme tavoitekokonaisuutta osana toimialojen ja kaupunginkanslian perustoimintaa. Näin kehitystyö juurtuu paremmin kuin yksittäisinä pieninä projekteina.
• Työn alussa perustettu kehittäjäryhmä kokosi yhteen kaikki toimijat, jotka työskentelivät jollain tapaa lasten ja nuorten turvallisuustematiikan parissa piloteissa, hankkeissa tai perustyössä. Keskeinen tulos oli tästä laadittu tilannekuva, joka kertoi kuinka runsaasti tematiikkaan olevia työryhmiä ja projekteja jo oli olemassa. Osana tilannekuvan luomista tarkasteltiin myös olemassa olevaa tutkimustietoa lasten ja nuorten turvallisuuden tunteesta esim. kouluterveyskyselyn osalta. Tehdyn työn perusteella syntyi mm. Bloomberg Harvard Collaboration Track -yhteistyö/Lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksen parantaminen Kannelmäessä.
• Valittiin viisi pilottia, joita toimintakauden aikana on seurattu ja osin tuettu osallistumalla esimerkiksi toimijoiden tapaamisiin. Näissä kaikissa toiminnaltaan erilaisissa piloteissa parannettiin lasten turvallisuuden kokemusta edistäen aikuisten ja lasten kohtaamista ja yhteistä olemista tilassa erilaisia vuorovaikutustapoja käyttäen. Pilotit toivat lapset ja nuoret sekä heidän toiveensa, tarpeensa ja näkemyksensä näkyviksi valituissa ympäristöissä.

Pilotit:

Bloomberg Harvard Collaboration Track/Lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksen parantaminen Kannelmäessä (englanniksi)

Placemaking-hankkeet Kannelmäessä ja Mellunkylässä

Nuorisotalojen ulkoympäristön valaistuksen parantaminen Pukinmäessä

Vuotalon etupiha; Bloomberg Asphalt Art -hanke (englanniksi)

Forum Viriumin kaupunkitilakokeilut

• Piloteissa on osallistettu runsaasti lapsia ja nuoria. Työn aikana toteutettiin pieni lapsivaikutusten arviointiharjoitus, joka lisäsi ymmärrystä mm. haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeista sekä digitaalisten pelien tietosuoja- ja saavutettavuuskysymyksiin.
• Kokeilut ovat aktivoineet alikäytettyjä, aiemmin turvattomaksi koettuja kaupunkitiloja, tukeneet lasten ja nuorten oleskelumahdollisuuksia ja vastanneet niihin toiveisiin, jotka nousivat tutkimusten perusteella sellaisiksi toimenpiteiksi, joita lapset ja nuoret ovat itse pitäneet tärkein turvallisuuskokemuksen parantamiseksi.
• Lapset ja nuoret olivat eri piloteissa eri vaiheissa osallisena. Heitä oli mukana tiedonkeruu- ja ideointivaiheessa ja he toimivat asiantuntijoina ja tietolähteinä pilottien aikana (erityisesti Harvard-Bloomberg), osallistuivat pilottien toimintaan (kaikissa) sekä osin antoivat palautetta piloteista. Mukana oli päiväkotiryhmiä, koululuokkia, yksittäisiä nuoria, alueiden nuorten ryhmiä. Lapsia osallistui kaikkiaan yli 600. Taustalla oli myös nuorten budjetin tiedonkeruu, johon osallistui 8 000 yläkoululaista keväällä 2023.
• Pilottien jälkeen alueelliset lasten ja nuorten yhteistyöverkostot ovat nostaneet turvallisuuskokemukset agendalle ja useita toimenpiteitä toteutetaan vuonna 2025.
• Kaupunkitieto on julkaissut alustavat PowerBI-alueelliset tilannekuvat lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksista. Näihin on koottu sekä tilasto- ja tutkimustietoa että asiantuntijatietoa. Raportointi on kehityksessä. Lisäksi Helsinki seuraa ja analysoi kaikkea saatavilla olevaa tilasto- ja tutkimustietoa lasten ja nuorten turvallisuuskokemuksen kehittymisestä mm. jatkuvasti päivittyvässä toimintaympäristöanalyysissa.
• Kannelmäessä alkanut työ turvallisuuskokemukseen liittyen jatkuu vuonna 2024 kaupunkiyhteisenä talousarviotavoitteena, jota toteutetaan viidellä kaupunkiuudistusalueella kaupunkiyhteisten alueellisten lasten ja nuorten hyvinvointiverkostojen toimintana. Vuonna 2024 fokuksessa on ilmiö- ja tietoperustaiset turvallisuuskokemusta parantavat toimenpiteet.
• Turvallisuuskävelyt alueilla jatkuvat, samoin placemaking-hankkeet jatkuvat kaupunkiympäristötoimialan talousarviotoimenpiteenä vuonna 2024. Toimialojen yhteistyö nuorisotalojen ympäristön valaistuksen parantamiseksi jatkuvat.
• Tavoitteessa ei kohdennettu tekemistä esimerkiksi turvallisen tilan periaatteiden laatimiseen tai harrastustoiminnan turvallisuuteen, mutta niihin on kiinnitetty huomiota toimialoilla ja palvelukokonaisuuksista osana muuta työtämme. Turvallisen tilan kehitystyö on osa myös valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaamme.