Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut eli HYTE-neuvottelut käydään Helsingin kaupungin ja muiden HYTE-toimijoiden välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri teemoista. Lain mukaan neuvottelut on järjestettävä vähintään kerran vuodessa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6 §)

HYTE-neuvotteluissa keskustellaan muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

• tavoitteista ja toimenpiteistä
• yhteistyöstä
• seurannasta
• toimintamalleista
• tiedonkulusta.

Helsingin kaupungin HYTE-neuvottelumalli on rakennettu kaupunkiyhteisesti ja sitä toteutetaan jatkuvan kehittämisen periaatteella. Kaksiosaisen mallin painopiste on yhteistyössä. Vuosittain käytävien neuvotteluiden pohjana on olemassa oleva hyvinvointisuunnitelma. Kerran valtuustokaudessa käytävien laajojen neuvotteluiden tavoitteena taas on uuden hyvinvointisuunnitelman rakentaminen.

Neuvotteluihin kutsutaan laajasti kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekeviä kumppaneita kuten vaikuttajatoimielinten ja järjestöneuvottelukunnan edustajia, HYTE-työryhmien ja verkostojen toimijoita sekä HUS-yhtymä. Helsingin kaupungin edustajina toimivat poikkihallinnollisten HYTE-elämänkaarityöryhmien jäsenet, kaupunkitasoinen HYTE-valmisteluryhmä sekä vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostojen ja järjestöneuvottelukunnan valmistelijat.

Neuvotteluista kertynyttä tietoa hyödynnetään muun muassa Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelman ja sen toimenpiteiden laadinnassa sekä kaupunkistrategioiden tietopohjana.

Helsingin laajat HYTE-neuvottelut toteutettiin alkuvuodesta 2025. Laajoista neuvotteluista laaditaan muistiot ja yhteenveto, jotka sisällytetään hyvinvointikertomukseen (Stadin HYTE-barometri).

Keväällä 2026 järjestettiin vuosittainen neuvottelukierros. Vuosittaisten neuvotteluiden yhteenvedot löytyvät tältä sivulta.

HYTE-neuvottelut 2026

Kevään 2026 HYTE-neuvottelut käytiin hyvinvointisuunnitelman 2026-2029 tavoitteiden pohjalta.

Kolmessa ikäryhmäkohtaisessa HYTE-neuvottelussa pohdittiin pienryhmissä uuden hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden taustalla olevia haasteita, joiden ratkaisemiseksi kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tulee tehdä yhteistyötä. Ryhmissä ideoitiin myös hyviä käytäntöjä, ratkaisuehdotuksia ja yhteistyömahdollisuuksia näiden tavoitteiden ympärillä.

HYTE-neuvotteluihin osallistui 97 yhteistyökumppaneiden edustajaa ja 36 Helsingin kaupungin työntekijää, yhteensä 133 henkilöä. Neuvotteluista saatua tietoa hyödynnetään Helsingin uuden hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden laatimisessa.

Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välinen HYTE-neuvottelu käydään syksyllä 2026.

HYTE-neuvotteluiden 2026 tulokset

Lapset, nuoret ja lapsiperheet

Tavoite 1: Lasten ja nuorten luottamus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen vahvistuu.

• Oikea aikainen ja läpi elämänkaaren jatkuva vanhemmuuden tuki, esimerkiksi neuvolamallien laajentaminen ja tuen vieminen perheiden arkiympäristöihin.
• Matalan kynnyksen mielenterveyden tuki ja turvalliset aikuiset kouluissa ja vapaa ajalla vahvistavat toivoa ja resilienssiä.
• Aito osallisuus ja kohtaamispaikat (tilat, joissa voi olla ilman suorittamista) tukevat yhteisöllisyyttä ja vaikuttamisen kokemusta.

Tavoite 2: Vähän liikkuvien lasten ja nuorten osuus vähenee.

• Liikkumisen tuominen osaksi arkea ja koulupäivää, esimerkiksi istumisen tauottaminen, toiminnalliset oppitunnit ja harrastusten sijoittaminen suoraan koulupäivän yhteyteen.
• Matalan kynnyksen ei kilpailullinen harrastustoiminta ja spontaanin liikkumisen vahvistaminen madaltavat osallistumisen kynnystä erityisesti vähän liikkuville.
• Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus edellyttävät monikielistä viestintää, taloudellisten esteiden purkamista ja soveltavan liikunnan vahvistamista.

Työikäiset

Tavoite 1: Syrjäytymisriskissä olevien nuorten aikuisten yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne vähenevät.

• Palvelupolkujen selkeyttäminen ja saattaen siirtämisen vahvistaminen, jotta nuori aikuinen ei jää yksin siirtymissä palvelusta toiseen.
• Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, vertaistoiminta ja jalkautuva työ ovat keskeisiä yksinäisten ja palvelujen ulkopuolella olevien tavoittamisessa.
• Monialaisen yhteistyön rakenteet, joissa kaupunki ja järjestöt toimivat tietoisesti yhdessä.

Tavoite 2: Työikäisten liikkuminen lisääntyy.

• Arkiliikkumisen esteiden purkaminen kaupunkiympäristössä (esim. turvalliset ja esteettömät reitit, talvikunnossapito) sekä liikkumisen integrointi työ ja arkiympäristöihin.
• Selkeä, monikanavainen viestintä ja aktiivinen palveluohjaus auttavat löytämään itselle sopivat liikkumisen muodot.
• Mielikuvien laajentaminen (liikkuminen ei ole vain harrastus vaan arjen pieniä tekoja) madaltaa kynnystä erityisesti vähän liikkuvilla ryhmillä

Ikääntyneet

Tavoite 1: Ikääntyneiden yksinäisyys ja syrjäytyminen vähenevät.

• Monikanavainen, saavutettava viestintä sekä aktiivinen palveluohjaus, jotta ikääntyneet löytävät olemassa olevat palvelut.
• Yhteisölliset kohtaamispaikat, vertais ja vapaaehtoistoiminta sekä ylisukupolvinen toiminta vahvistavat sosiaalisia suhteita.
• Digisyrjäytymisen huomiointi, mm. monipuolinen ja moninainen digituki, digimotivoinnin lisääminen ja ei digitaalisten palvelukanavien säilyttäminen, ovat tärkeitä kaikkein haavoittuvimpien tavoittamiseksi.

Tavoite 2: Ikääntyneet liikkuvat enemmän.

• Ikäystävällinen ja esteetön kaupunkiympäristö, jossa liikkuminen on mahdollista lähellä arkea.
• Henkilökohtainen palveluohjaus, saattaja ja kaveritoiminta tukevat liikkeelle lähtemistä erityisesti toimintakyvyn heikentyessä.
• Arkiliikkumisen merkityksen konkretisointi ja positiivinen, samaistuttava viestintä vahvistavat motivaatiota.