Lapsiystävällinen kunta -malli

Helsinki on lasten kaupunki. Jatkamme Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin työtä. Haluamme, että Helsinki on lapsiystävällinen kaupunki, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuun ja kehittymiseen. Helsinki sitoutuu edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Vahvistamme osallisuutta ja vuorovaikutteisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa.

Lapsiystävällinen kunta -työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja siinä edistetään lapsen oikeuksien toteutumista kunnassa. Jokainen lapsi on arvokas ja lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille.

Helsinki on ollut mukana Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuodesta 2021. Suomen UNICEF on syyskuussa 2024 myöntänyt Helsingille ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Helsinki on ensimmäinen pohjoismainen pääkaupunki, jolle tunnustus on myönnetty. Helsingin kaupunki jatkaa mallin mukaista Lapsiystävällinen kunta -työtä myös vuosina 2025–2028.

UNICEFin arviointimuistio Helsingin Lapsiystävällinen kunta -työn ensimmäisen toimintakauden onnistumisesta  PDF

Lähtökohtana lapsen oikeudet

Monet lasten ja nuorten kannalta tärkeät asiat toteutetaan kunnassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja jalkauttaa kansallista lapsistrategiaa kuntiin.

Lapsiystävällinen kunta -mallissa

• tunnistetaan, missä lapsen oikeuksien osa-alueissa kaupungissa on kehitettävää
• määritellään, mitä kaupungin tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin ja
• seurataan asetettujen tavoitteiden edistymistä systemaattisesti.
  

Kuva: Unicef

Tärkeimmät onnistumisemme tähänastisessa Lapsiystävällinen kunta -työssämme:

• Työllä on ollut rakenteellisia vaikutuksia: esimerkiksi arkkitehtuuriohjelmassa linjataan lapsilähtöisen suunnittelun edistämisestä ja lapsen oikeuksien noudattaminen on lisätty kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustusperiaatteisiin.
• Ohjelmakaudella on laajasti osallistettu lapsia ja nuoria sekä järjestetty dialogeja lasten ja nuorten kanssa, esimerkkinä apulaispormestarien lasten ja nuorten illat.
• Lapsen oikeuksien koulutuskokonaisuus on otettu käyttöön ja löytyy nyt koulutuskalenteristamme. Osallistujamäärät ovat kasvussa. Myös luottamushenkilöille on tuotettu tietopaketti ja tarjottu koulutusta.
• Lapsivaikutusten arviointimalli on saatu valmiiksi. Käyttöönottoa tuetaan koulutuksin ja vertaisoppimisen tilaisuuksilla.
• Lasten ja nuorten osallisuutta lisäävä Muistinko lapset ja nuoret -suunnittelutyökalu on valmistunut. Lasten palautteen keruuseen on pilottien perusteella tehty jatkosuunnitelma ja tieto palautteen kokoamisista on koottu yhteen.
• Jokaisessa peruskoulussa opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Opettajien valmiuksia opettaa näitä taitoja on tuettu koulutuksilla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on luotu yhteinen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli. Myös harrastustoimijoita on koulutettu kiusaamisen vastaiseen työhön. Harrastustoimintaa järjestäville on tarjottu myös lapsen oikeuksien koulutusta.
• Erilaisia vuorovaikutustapoja on pilotoitu lasten ja nuorten kanssa turvallisuuskokemuksen lisäämiseksi. Työ on kytketty käynnissä oleviin ja käynnistyviin hankkeisiin. Tavoitekokonaisuudesta syntyi muun muassa Harvard-Bloomberg-yhteistyömallin työn lähtökohdat. Kaupunkiuudistusalueilla on käynnissä useita kaupunkitilan turvallisuutta ja viihtyisyyttä parantavia placemaking-kokeiluja. Ne on toteutettu yhdessä lasten ja nuorten kanssa, pohjalla lasten ja nuorten kaupunkitilatutkimus (2023).
• Viestinnällä on edistetty työtä ja pidetty lapsen oikeuksia esillä useilla uutisartikkeleilla, viesteillä sosiaalisessa mediassa, kansallisen lapsistrategian viestinnän mukaisella kvartaaliviestinnällä sekä lapsen oikeuksien viikon materiaaleilla.
• Tehty työ on hyvä esimerkki kaupunkiyhteisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tuloksellisuudesta.

Lapsiystävällinen kunta -toimintakauden 2025–2028 tavoitteet

Lapsiystävällinen kunta -työn organisoituminen Helsingissä

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.

Koordinaatioryhmän puheenjohtaja:

Maarit Sulavuori
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
maarit.sulavuori@hel.fi

UNICEF-koordinaattorit:

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Elina Rautiainen
Pedagoginen asiantuntija
Puh. 09 310 22148
elina.rautiainen@hel.fi

Kaupunginkanslia
Stina Högnabba
Erityissuunnittelija
Puh. 09 310 42525
stina.hognabba@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala
Taika Tuunanen
Yksikön päällikkö
Puh. 09 310 73872
taika.tuunanen@hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Pirjo Mattila
Kehittämisasiantuntija
Puh. 09 310 89122
pirjo.mattila@hel.fi

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Mia Mäntymaa
Kehittämiskonsultti
Puh. 09 310 72924
mia.mantymaa@hel.fi

Ajankohtaista