Hyvinvointisuunnitelma
Hyvinvointisuunnitelman avulla johdetaan, ohjataan ja kehitetään helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Suunnitelman avulla varmistetaan toiminnan suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Hyvinvointisuunnitelma rakennetaan valtuustokausittain ja sen lähtökohtana ovat kaupunkistrategia sekä tilasto- ja tutkimustietoon perustuva analyysi kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä arjen turvallisuudesta.
Helsingin hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025 on yksi tapa kaventaa helsinkiläisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vaikuttaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantumiseen sekä toteuttaa kuluvan valtuustokauden Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa. Hyvinvointisuunnitelman sisällöt perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin sekä lastensuojelu-, vanhuspalvelu- ja ehkäisevän päihdetyön lainsäädäntöön.
Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa systeeminen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa nojaudutaan sosiaalisen laadun määritelmiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Näissä nostetaan keskiöön kaupunkilaisten elämänlaadun kokemukset ja tärkeinä lähtökohtina ovat yksilön fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä elinympäristön terveellisyys ja toimivuus ja sitä kautta myös keskeisten palvelujen saatavuus.
Hyvinvointisuunnitelmalla on tärkeä rooli sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden edistämisessä, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin, eriarvoisuuden vähentämisen, kestävien kaupunkien ja yhteisöjen sekä köyhyyden poistamisen tavoitteissa. Välillisemmin suunnitelma tukee monia muitakin YK:n tavoitteita.
Hyvinvointisuunnitelmaa toteuttavat kaikki Helsingin kaupungin toimialat ja kaupunginkanslia yhteistyössä kumppanien, esimerkiksi järjestöjen ja oppilaitosten, kanssa.
Hyvinvointisuunnitelmassa kuusi painopistettä
Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2022–2025 on kuusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä: mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet sekä turvallinen ja kaunis kaupunki.
1. Mielen hyvinvointi
- Helsinkiläisten mielen hyvinvointia vahvistetaan kehittämällä varhaista tukea, matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, avun saavutettavuutta ja omahoitopalvelujen käyttöä.
- Kehitetään lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjuja, lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja, koulujen nuorisotyötä ja Hyvän mielen kunta -työtä
2. Harrastaminen ja vapaa-aika
- Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä taiteen ja kulttuurin huomioimista hyvinvointia lisäävänä tekijänä edistetään kaikissa ikäryhmissä.
- Kehitetään harrastus- ja kulttuurin kummilapset -toimintaa, kulttuurista vanhustyötä sekä ikääntyneiden kotiin tarjottavia taide- ja kulttuurielämyksiä.
- Helsingin kulttuurityön mallia toteutetaan kaupunkiuudistusalueilla ja Suomen harrastamisen mallin kehitystyötä jatketaan.
3. Liikkuminen
- Liikkumisen edistämisen työtä kohdennetaan vähiten liikkuviin helsinkiläisiin. Tietoisuutta eri-ikäisten liikkumismahdollisuuksista lisätään, kuten myös liikkumista varhaiskasvatus-, koulu- ja opiskelupäivissä.
- Ikääntyneiden toimintakykyä vahvistetaan liikkumissopimuksen avulla ja lisäämällä ohjattua liikuntaa.
- Kaupungin työntekijöitä kannustetaan säännölliseen liikkumiseen ja kaikenikäisten kaupunkilaisten tietoisuutta Helsingin liikunta- ja liikkumismahdollisuuksista parannetaan.
- Liikkumisohjelman työtä jatketaan.
4. Terveelliset elintavat
- Nykyistä terveellisempiä elintapoja edistetään ammattilaisille suunnatulla ravitsemuskoulutuksella ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisellä.
- Lapsille ja nuorille järjestetään hyvinvointikahvilatoimintaa ja ikääntyneille suunnatun Finger-toimintamallin käyttöä vahvistetaan. Myös muuta muistiystävällisyyteen liittyvää kehittämistä vahvistetaan valtuustokauden aikana.
- Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja vahvistetaan eri väestöryhmille suunnattujen toimenpiteiden avulla sekä kehitetään päihteet ja riippuvuudet lapsiperheissä -palveluketjua.
5. Hyvät väestösuhteet
- Väestöryhmien sekä eri väestöryhmiin kuuluvien yksilöiden välistä vuorovaikutusta lisätään ja vaikutetaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja asenteisiin.
- Kaupunkilaisten moniäänisyyttä ja yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan ja esimerkiksi OmaStadissa edistetään aikaisemmilla kierroksilla aliedustetuiksi tunnistettujen väestöryhmien osallistumista kaikissa prosessin vaiheissa.
- Yhdenvertaisuuden toteutumista tuetaan ja vahvistetaan monikanavaista viestintää huomioiden eri väestöryhmät ja kaupunginosat.
- Eri kaupunginosissa syntyviin epäsuotuisiin ilmiöihin, kuten radikalisoitumiseen ja jengiytymiseen haetaan toimintamalleja.
- Lasten oikeuksien näkökulmaan panostetaan Lapsiystävällinen kunta -työn avulla.
- Osatyökykyisten työllisyyttä edistetään ja parannetaan digiosaamista.
6. Turvallinen ja kaunis kaupunki
- Turvallisiin arjen ympäristöihin ja viihtyisään elinympäristöön vaikutetaan ja pyritään tunnistamaan ja puuttumaan nykyistä paremmin eri alueiden turvallisuushaasteisiin.
- Kävelyn suunnitteluohjeilla ja suojateiden parantamisella turvallinen liikkuminen kaupunkitiloissa paranee.
- Taiteen prosenttiperiaate antaa kaupunkilaisille heidän lähiympäristöissään mahdollisuuden kokea ja kohdata taidetta.
- Lisääntyneeseen lähisuhdeväkivaltaan puututaan ja lisätään tietoisuutta kodin ja alueellisten elinympäristöjen turvallisuudesta.
- Vahvistetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan omaishoitoperheiden hyvinvointia ja omaishoidon turvallisuutta.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan opiskeluhuoltosuunnitelma
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan opiskeluhuoltosuunnitelma on valmistunut syyskuussa 2023. Se on hyväksytty kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielisessä jaostossa 19.9.2023 ja ruotsinkielisessä jaostossa 10.10.2023. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan Helsingin kaupungin tulee sisällyttää opiskeluhuoltosuunnitelma kunnan lasten ja nuorten hvyinvointisuunnitelmaan. Helsingissä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältyy kaupunkitasoiseen hyvinvointisuunnitelmaan.
Muutosta helsinkiläisten hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa mitataan
Hyvinvointisuunnitelmalla on 47 vaikutusmittaria, joilla kuvataan muutosta väestön hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain toteutettavalla hyvinvointikertomuksella, Stadin HYTE-barometrilla. Laajempi raportointi (laaja hyvinvointikertomus) tehdään valtuustokauden lopussa ja sen sisältö toimii kaupunkitiedon tuottaman tiedon lisäksi aina seuraavan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman tietopohjana.
Helsingin toimintaympäristöanalyysi -verkkosivusto
Hyvinvointia ja terveyttä kaikille – Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2019–2021 PDF
Toimintaohjelma 2017–2021 neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle PDF
Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointi ja terveys. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn 2021 tuloksia (Hanna Ahlgren–Leinvuo & Jenni Erjansola & Minna Joensuu & Netta Mäki & Minna Mänty & Ari–Pekka Sihvonen). Julkaistu 12.4.2022. Tutkimuksia 2022:1. PDF
Tiivistelmä PDF
Kouluterveyskysely 2021 – katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä (Suvi Määttä) PDF
Tiivistelmä PDF
Sammanfattning PDF
Julkaistu 26.10.2021. Tilastoja 2021:12.