Lapsiystävällinen kunta -malli
Haluamme, että Helsinki on lapsiystävällinen kaupunki, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuun ja kehittymiseen. Helsinki sitoutuu edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Vahvistamme osallisuutta ja vuorovaikutteisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa.
Helsingin kaupunki hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta. Lapsiystävällinen kunta -työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja siinä edistetään lapsen oikeuksien toteutumista kunnassa. Jokainen lapsi on arvokas ja lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille.
Lapsiystävällinen kunta -työssä ovat mukana kaikki kaupungin toimialat ja kaupunginkanslia. Vuosina 2022–2024 toteutetaan keväällä 2022 hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa.
Video: UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli kahdessa minuutissa
Lähtökohtana lapsen oikeudet
Monet lasten ja nuorten kannalta tärkeät asiat toteutetaan kunnassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja jalkauttaa kansallista lapsistrategiaa kuntiin.
Lapsiystävällinen kunta -mallissa
- tunnistetaan, missä lapsen oikeuksien osa-alueissa kaupungissa on kehitettävää
- määritellään, mitä kaupungin tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin ja
- seurataan asetettujen tavoitteiden edistymistä systemaattisesti.
Toimintamallin pohjalta Helsingissä on kartoitettu nykytilaa ja nostettu sen pohjalta viisi tavoitetta
Tavoite 1: Lasten ja nuorten parissa työskentelevät kuten varhaiskasvattajat, opettajat, nuorisopalvelujen ja lastensuojelun työntekijät saavat täydennyskoulutusta lapsen oikeuksista
Näin olemme edenneet:
- Helsinki on ottanut käyttöön kansallisen lapsistrategian tuottaman lapsen oikeuksien verkkokoulutuskokonaisuuden. Painotamme ensi vaiheessa Johdatus lapsen oikeuksiin -koulutuksen käyttöönottoa kaikilla toimialoilla ja pyrimme kasvattamaan koulutukseen osallistuvien määrää. Osallistujamäärät ovat kasvaneet hyvin kevään ja kesän 2023 aikana, mutta toimenpiteitä ja monikanavaista viestintää tarvitaan edelleen, jotta tietoisuus koulutusmahdollisuudesta lisääntyy.
- Lapsen oikeuksista on alettu puhua kaupunkiorganisaatiossa entistä enemmän. Helsingin kokoisessa kaupungissa ja organisaatiossa toimenpiteen jalkauttaminen vaatii kuitenkin aikaa, pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista. On havaittu, että johtamisen toimenpiteillä voi edistää koulutusten käyttöönottoa.
- Helsinki on suunnitellut ja toteuttaa toimialojen tarpeista nousevan lisäkoulutuksen, jossa käsitellään lapsiystävällisen ympäristön ja kaupunkitilan näkökulmia. On myös tunnistettu tarve työyhteisöille suunnatuille lapsen oikeus -materiaaleille. Materiaalien suunnittelu on aloitettu.
- Lapsiystävällinen kunta -työssä on laadittu viestintäsuunnitelma. Lapsen oikeuksista ja Lapsiystävällinen kunta -työstä on viestitty valituissa kanavissa ja asiayhteyksissä. Työtä on esitelty muun muassa toimialojen erilaisissa tilaisuuksissa, henkilöstöverkostoille (osallisuus, yhdenvertaisuus) sekä nuoriso- ja vammaisneuvostoille. Myös luottamushenkilöille on koottu materiaalipaketti. Lapsen oikeuksien koulutuksista viestitään toimialoittain, kaupunkiyhteisesti Helsingin kaupungin intranetissä sekä kansallisen lapsistrategian verkkokoulutuskokonaisuuden kvartaaliviestinnän mukaisesti.
Tavoite 2: Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi on kaupungin toiminnassa käytössä selkeät ohjeistukset
Näin olemme edenneet:
Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa kaupungin päätös- ja talousarviovalmistelua. Helsingissä on vuonna 2019 otettu käyttöön yleinen päätösten ennakkoarviointimalli, jota toteutetaan osana valmistelua. Tämä malli ohjeistaa valmistelijoita arvioimaan päätösten vaikutuksia eri näkökulmista. Lapsivaikutusten arviointiin ei ole ollut yhtenäistä mallia tai menetelmää ja tämän luominen on ollut kehitystyön keskiössä.
Kaupunkiyhteisenä työnä on vuoden 2023 aikana luotu ensimmäinen lapsivaikutusten arviointimalli, jonka perusta on lasten oikeuksien huomioimisessa osana valmistelua. Malli noudattaa kaupungin yleistä ohjeistusta päätösten ennakkoarvioinnista. Mallia arvioidaan toimialoilla ja nuorisoneuvostossa ja parannetaan kommenttien perusteella. Tavoitteena on lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto päätösvalmistelussa sekä talousarviovalmistelussa kevään 2024 aikana. Valmistelijoiden osaamisen varmistamiseksi niin lasten oikeuksista kuin lapsivaikutusten arvioinnin tekemisestä järjestetään koulutusta vuonna 2024.
Tavoite 3: Kaupungin palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä
Näin olemme edenneet:
- Lasten ja nuorten palautteen tunnistaminen ja kuuleminen on osa arjen osallisuutta, aikuisten ja lasten keskinäistä vuorovaikutusta sekä jatkossa myös lapsivaikutusten arvioinnin tietoperustaa. Palaute-käsite koetaan jossain määrin hankalaksi. Lasten ja nuorten palveluissa monikanavainen kuuleminen ja osallisuuden edistäminen on luontevampaa kuin yleisemmällä, kaikkia kaupunkilaisia koskevissa palveluissa.
- Palvelumuotoilun keinoin tuotetaan hallinnossa työskentelevien tueksi suunnittelutyökalu, joka auttaa hahmottamaan omassa työssä lasten ja nuorten osallisuutta ja tapoja kuulla ja ottaa lapset ja nuoret mukaan.
- Kesään 2024 mennessä tehdään kokemusten pohjalta jatkosuunnitelma, jonka avulla palautteen kokoamisesta ja palauttamisesta lapsille ja nuorille tulee entistä lapsiystävällisempää ja järjestelmällisempää.
Syksyllä 2023 on toteutettu pilotteja:
Kaikki toimialat erikseen ja yhdessä:
- Lasten ja nuorten ääni kuuluu -tilaisuudet, joihin osallistuvat toimialan apulaispormestari ja lapsia ja nuoria sekä toimialojen johtoa. Keskustelujen teemoja ovat olleet muun muassa kouluympäristön yhteisöllisyys, mielenterveyspalvelut ja niihin pääseminen, kokemukset kaupunkitilasta ja käsitykset ja mielikuvat kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnasta. Tilaisuuksissa kokeillaan erilaisia työtapoja kuten muun muassa Skidialogia tai kaupunkikävelyä. Tilaisuudet lisäävät ymmärrystä lasten ja nuorten kokemuksista palveluista ja kaupungista.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala:
- Taide- ja kulttuurikasvatuksen pilotit.
- Nuorten seuraparlamentti liikuntaseuroissa harrastaville nuorille.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala:
- Kokeilu niin sanottujen herkkien mittareiden kokoamisesta tueksi rehtoreille oppilaiden osallisuuden kokemuksen tunnistamiseen ja kokemuksen käsittelyyn.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:
- Lasten, erityisesti alle 6-vuotiaiden, palautekäytännöt Kampin perhekeskuksessa.
Kaupunginkanslia:
- Omastadi 3.0 -lasten ja nuoren työpajoihin osallistumisen kokemuksen palautteen kerääminen ehdotusvaiheessa.
Kaupunkiympäristön toimiala:
- Nuorten näkemykset tulevaisuuden kaupunkiin – Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnittelussa nuorten työpajat ja niihin liittyvä sisäinen viestintä.
Tavoite 4: Lapsille suunnatuissa kaupungin palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lasten kasvuympäristöissä edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Näin olemme edenneet:
Kaikissa kouluissamme opetetaan ja opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Niiden avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan. Taidot mahdollistavat ryhmässä toimimisen ja toisten kuuntelemisen ja huomioimisen. Helsingin peruskouluissa on kehitetty näiden taitojen opetuksen rakenteita keväästä 2022 alkaen. Tavoitteena on ollut, että kouluista vähintään 80 prosenttia käyttää systemaattisesti yhtä tai useampaa tunne- ja vuorovaikutustaidon ohjelmaa syyslukukauden 2023 loppuun mennessä. Tässä on onnistuttu erinomaisesti.
Toteutustavat vaihtelevat koulukohtaisesti. Taitoja voidaan harjoitella säännöllisesti osana jotain oppiainetta, tai harjoittelu voi olla oma oppiaineensa. Oppituntien lisäksi näiden taitojen harjoittelu arkisissa tilanteissa on osa koulun toimintaa. Taitojen opetus on jaettu kuukausittain vaihtuviin teemoihin kuten ryhmäytyminen, itsetuntemus, tunteet ja turvallinen yhteisö.
Helsingissä on kehitetty toimialatasoista kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisen toimintamallia. Malli antaa kouluille ja oppilaitoksille askelmerkit toimimiseen tilanteissa, joissa oppija on kokenut asiatonta kohtelua. Toimintamalli valmistuu loppuvuodesta 2023 ja se vakiinnutetaan osaksi koulujen ja oppilaitosten rakenteita. Toimintamalli tulee käydä säännöllisesti läpi henkilöstön, oppijoiden ja huoltajien kanssa, jotta jokainen tietää, kuinka kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätilanteissa toimitaan. Osaamisen varmistamiseksi henkilöstöä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on koulutettu kiusaamisen ilmiöstä, sen ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta. Lisäksi harrastustoimijoille on järjestetty aiheesta omat koulutuksensa keväällä 2023.
Tutustu, miten Vesalan peruskoulussa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja:
Helsinki opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja nyt kaikissa kouluissa
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on myös osa Helsingin kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa (KVO13).
Tavoite 5: Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta kaupunkitiloissa kehittämällä vuorovaikutusta
Näin olemme edenneet:
Osana alkuvaiheen työtä kerättiin lasten ja nuorten näkemyksiä heidän turvattomuuden kokemuksistaan kaupunkitiloissa. Kehitystyön alkuvaiheessa koottiin yhteen toimijoita, jotka työskentelivät teeman parissa ja luotiin tilannekuvaa teemaan liittyvistä hankkeista, ohjelmista ja muusta kehitystyöstä. Tämän jälkeen valittiin viisi seurattavaa kaupunkiturvallisuuteen liittyvää pilottia. Tavoitteena on luoda näkemys siitä, minkälainen työ osoittautuu turvattomuutta vähentäväksi, minkälaisiin kaupunkitiloihin turvattomuus liittyy sekä minkälaisia vuorovaikutusmalleja lasten ja nuorten kanssa kannattaa tehdä, jotta työ on vaikuttavaa.
Seurattavat pilotit ovat:
- Bloomberg-Harvard-Innovation Track -yhteistyöohjelma Kannelmäessä (englanniksi)
- Placemaking-hankkeet Kannelmäessä ja Malminkartanossa
- Nuorisotalojen ympäristön valaistuksen parantaminen Malmilla ja Pukinmäessä
- Vuotalon etupiha, Bloomberg: Asphalt Art -hanke (englanniksi). Toteuttajana Helsinki Urban Art ry.
- Forum Viriumin kaupunkitilakokeilut Kontulassa ja Mellunmäessä.
Video
Pilottien toimintaan on osallistunut satoja lapsia, mutta haasteena on ollut saada seurantatietoa lasten kokemuksista erityisesti turvallisuuden kokemuksiin liittyen. Havainnointia on toteutettu melko satunnaisesti ja lasten tavoittaminen esimerkiksi haastatteluihin on ollut haasteellista.
Yleisesti palaute kyselyjen ja havainnoinnin pohjalta on kuitenkin ollut positiivista ja kokeilut ovat aktivoineet alikäytettyjä, aiemmin turvattomaksi koettuja kaupunkitiloja, tukeneet lasten ja nuorten oleskelumahdollisuuksia ja vastanneet niihin toiveisiin, jotka nousivat tutkimusten perusteella sellaisiksi toimenpiteiksi, joita lapset ja nuoret ovat itse pitäneet tärkein turvallisuuskokemuksen parantamiseksi. Osaa piloteista jatketaan myös vuonna 2024 ja havainnoinnissa ja seurannassa kiinnitetään erityishuomiota turvallisuuden kokemuksen paranemisen kartoittamiseen.
Lapsiystävällinen kunta -työn organisoituminen Helsingissä
Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.
Koordinaatioryhmän puheenjohtaja:
Mikko Vatka
Nuorisoasiainjohtaja
Puh. 09 310 71252
mikko.vatka@hel.fi
Unicef-koordinaattorit:
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Elina Rautiainen
Projektipäällikkö
Puh. 09 310 22148
elina.rautiainen@hel.fi
Kaupunginkanslia
Stina Högnabba
Erityissuunnittelija
Puh. 09 310 42525
stina.hognabba@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala
Maria Hyövälti
Maisema-arkkitehti
Puh. 09 310 21346
maria.hyovalti@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Pirjo Mattila
Kehittämisasiantuntija
Puh. 09 310 89122
pirjo.mattila@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Mia Mäntymaa
Kehittämiskonsultti
Puh. 09 310 72924
mia.mantymaa@hel.fi
Ajankohtaista
10.4.2024
”Kun investoimme kiusaamisen vastaiseen työhön, se tulee moninkertaisesti takaisin”
18.3.2024
Nutavälkkiä, kerhoja ja demokratiakasvatusta – koulun ja nuorisotalon yhteistyössä on monia etuja
4.3.2024
Koulupudokkuutta torjumassa: ”Tehtävämme on valaa nuoriin uskoa siitä, että edessä on paljon hyvää”
15.2.2024
Maunulassa on kokeiltu tukioppilastoimintaa jo alakoulussa – ketään ei jätetä yksin
Helsingin Lapsiystävällinen kunta -työ etenee keväällä
13.2.2024
Kannelmäen oppeja alueyhteistyöstä otetaan käyttöön muillakin kaupunkiuudistusalueilla
4.1.2024
Helsingin Lapsiystävällinen kunta -työ kiinnostaa kansainvälisesti
7.9.2023
Lapset ja nuoret eivät saa pudota siilojen väliin tai jäädä palloteltaviksi jonoihin
6.6.2023
Lasten ja nuorten ääni kuuluviin: Mikä aiheuttaa turvattomuutta ja missä olo on turvallinen
29.5.2023
Helsinki kouluttaa henkilöstöä lapsen oikeuksista
16.2.2023
Oikeus turvallisuuteen – Lapsen oikeuksien viikon keskustelu
14.11.2022 (Tallenne, 48 min)